Yhteistilojen ilmanvaihto on aivan yhtä tärkeää kuin itse asuinhuoneistojen ilmanvaihto. Tunkkaiset porraskäytävät, pesuhuone tai sauna vähentävät välittömästi kyseisen rakennuksen vetovoimaa ja siten sen rahallista arvoa. Ihminen tunnistaa herkästi tilan, jonka ilmanvaihto on huono, eikä sellaisessa tilassa kukaan viihdy. Yleisten tilojen sisäilman tulee olla raikasta ja ilmastoinnista tulee huolehtia. Tässä artikkelissa käymme läpi yleisimpien yhteistilojen ilmanvaihtotekniikoita.
Porrashuoneet
Porraskäytävien sisäilman tulisi vaihtua joka toinen tunti kokonaisuudessaan ollakseen raikasta ja laadukasta. Pääsääntöisesti porraskäytävien ilmanvaihto toteutetaan ulko-oveen tehdyllä ja säleiköllä suojatulla korvausilman sisääntulolla ja poistoilma puolestaan johdetaan porraskäytävän katossa olevaan poistoilmaventtiiliin. Venttiili on kytketty ilmastointijärjestelmän laitteistoon, joka imee poistoilman rappukäytävästä. Keskitetyssä järjestelmässä venttiili on kytketty samaan kanavistoon kuin muutkin poistoilmaventtiilit, mutta huoneistokohtaisessa järjestelmässä porraskäytävän venttiili johtaa omaan huippuimuriin tai isompaan yhteiskäyttöiseen huippuimuriin, joka kokoaa muitakin poistoilmakanavia esimerkiksi kellaritiloista.
Porraskäytävän ilmastoinnista huolehtiminen on osa koko asuinkerrostalon ilmastointia. Erityisesti talvisin ilmastoinnin kannalta saattaa muodostua ongelmia, kun voimakas alipaine pyrkii imemään alempien kerrosten huoneistoista ilmaa ja päinvastoin ylemmissä kerroksissa paine työntää ilmaa porraskäytävästä asuntoihin. Tämä ongelma on mahdollista välttää pitämällä porrashuoneen ja asuntojen väliset ovet, postiluukut ja seinämät tiiviinä. Ilmanvaihtokanavien säädöillä voidaan lisäksi estää paineen aiheuttamia vaikutuksia sisäilmanlaatuun ja ilman liikkumiseen porraskäytävässä. Säätöjen avulla paine-erot tuloventtiilissä ja poistoventtiilissä säilyvät kohtuullisina. Uusissa kerrostaloissa suositaan usein suuria lasipintoja porraskäytävän ulkoseinässä. Tämä antaa tilan ja valoisuuden tunnetta, mutta sisäilman kannalta kesän lämpimät kuukaudet asettavat haasteita. Aurinko voi kuumentaa porraskäytävän niin kuumaksi, että ylimmän kerroksen tasanteella lämpötila voi nousta kymmeniä asteita. Epämukavuuden ohella tämä haittaa esimerkiksi hissien käyttöä, joiden koneistot on suunniteltu toimimaan 35 asteen maksimilämpötilassa. Myös muut mahdolliset muut sähkölaitteet voivat olla vaarassa mennä epäkuntoon liiallisen kuumuuden vuoksi, jos porraskäytävän ilmastointia ei ole tehty huolella.
Talosaunoista viihtyviä pelitiloja ilmastoinnilla
Perinteinen talosauna koostuu löylyhuoneesta sekä yhdestä tai kahdesta pesuhuoneesta ja muutamasta pukuhuoneesta. Tämän kokonaisuuden ilmanvaihdosta on tärkeä huolehtia, mutta onneksi se on myös helppo toteuttaa samaan tapaan kuin mikä tahansa huoneistokohtainen ilmastointi. Poistoilma on puhallettava katolle ja mikäli poistoilma kulkee katolle rakennuksen kerrosten läpi, on poistoilmakanava lämpö-, palo- ja kosteuseristettävä tarkkaan. Tuloilma johdetaan löylytilassa kiukaan yläpuolelle. Muissa huoneissa tuloilman tuontipaikalla ei ole niin suurta merkitystä kunhan huolehditaan siitä, ettei valittu paikka aiheuta vetoa tiloja käyttäville. Poistoilman ottopaikkoina toimivat löylyhuoneessa lauteiden alusta jatkuvana poistona sekä katon rajaan tehtävä säädettävä poistoilmaventtiili, joka antaa saunojille mahdollisuuden säätää kosteammat tai kuivemmat löylyt. Muissa tiloissa poistoilman ottopaikka ei tuloilman tapaan ole kovin oleellinen. Ilmankosteus jakaantuu näissä tiloissa nopeasti koko tilaan ja sen poistaminen on tärkein ilmastoinnin tehtävä puku- ja pesuhuoneissa.
Kuivan raikkaassa puku- ja taukotilassa on koko saunaporukan mukava viihtyä löylyjen välissä. Löylyjen välissä ilmastoinnin avulla kuivatussa taukotilassa saunojat voivat viihtyä Suomi casino bonus -pelisivuston äärellä. Ilmastoinnin ansiosta saunatilat eivät ole tunkkaisen kosteita ja taukotilat sopivat monenlaiseen viihtymiseen ja verkkopelaamiseen. Kosteuden tehokas poistaminen mahdollistaa teknisten laitteiden käytön saunan taukotiloissa. Hiljaisesti, mutta tehokkaasti toimiva ilmanvaihto pitää tilat rentouttavan raikkaina ollen aina päällä perusvoimakkuudella. Kiukaan toimintaan kytketty ilmastointi kytkeytyy tehokkaammalle asetukselle noin tunnin kuluttua saunan päälle laittamisen jälkeen. Näin toteutettuna ilmanvaihto ei hidasta saunan lämpiämistä haluttuun lämpötilaan. Vastaavasti saunan poiskytkemisen jälkeen tehostettu ilmanvaihto kuivaa saunaa vielä tunnin verran ennen kuin palaa automaattisesti normaaliin asetukseen. Näin edellä mainituin tavoin toteutettuna koneellinen ilmanvaihto takaa laadukkaan sisäilman saunatiloihin.
Kuivaushuone, varastotilat ja väestönsuoja
Pienissä kerrostaloissa ei välttämättä ole lainkaan pesulatupa, vaan ainoastaan pyykin kuivaukseen tarkoitettu kuivaushuone. Kuivaushuone vaatii aina ilmanvaihdon. Pyykin kuivausta varten kuivaushuoneessa on lämpöpumppu ja kuivausta tehostava puhallin, joka kierrättää ilmaa kuivaushuoneessa.
Kellaritilat toimivat kerrostaloissa usein asukkaiden varastotiloina. Varastotilojen ilmastointi on yhtä lailla samaan tapaan toteutettavissa kuin asuntojen ilmastointi. Varastotilojen ilmastoinnissa ei pääsääntöisesti tarvita tehostettua ilmastointia. Sopivien poisto- ja sisääntuloventtiilien asennusten jälkeen ilmastointi voidaan säätää pienimmälle mahdolliselle teholle, mutta kuitenkin pitäen ilmastoinnin jatkuvasti päällä. Väestönsuoja on puolestaan erikoistila, jonka ilmastoinnista on säädetty viranomaisten toimesta tarkat määräykset. Normaalitilanteessa väestönsuojan ilmastointi toteutetaan samoin kuin minkä tahansa muun varastotilan. Poikkeusoloja varten väestösuojatilan ilmastoinnin on toimittava erillisenä järjestelmänä ja käytännössä sitä varten voidaan joutua asentamaan erillinen ilmastointilaite, joka on vain väestönsuojatilan käytössä.
Ryömintätilat
Rakennuksen alapohjan alle jäävä ryömintätila, jonka avulla pystytään tarkkailemaan pohjarakenteita, on yksi ilmastoinnin kohteista. Se toteutetaan asuinkerrostaloissa koneellisella ilmanvaihdolla. Ryömintätilan ilmanvaihdon tehokkuutta säädetään vuodenaikojen mukaan. Ryömintätilaan asennetut venttiilit siirtävät ilmaa poistokanavia pitkin katolle. Huippuimuri hoitaa ryömintätilasta imetyn ilman puhaltamisen taivaalle. Ryömintätilan ilmastointi siirtää kosteuden ohella maaperästä nousevan radonin kanavia pitkin taivaalle, eikä radon siten aiheuta terveyshaittoja rakennuksen asukkaille. Radonin poiston tehokkuus on erikseen tarkistettava ja mitattava. Mikäli ilmastointi ei toimi riittävän tehokkaasti radonin poistossa, on sen tehoa säädettävä tai asennettava tehokkaampi ilmanvaihto ryömintätilaan. Radonia sisältävää poistoilmaa ei yhdistetä muihin poistoilmakanaviin, vaan se ohjataan omassa eristetyssä kanavassa rakennuksen katolle käyttäen omaa erillistä puhallinta.
Yhteenveto
Yleisten tilojen ilmastoinnilla on niin asumisviihtyvyyteen kuin terveyteen vaikuttavia vaikutuksia. Jokaisen asukkaan on ymmärrettävä yleisten tilojen ilmastoinnin tärkeys, eikä ilmastoinnin kustannuksissa kannata säästää. Yleiset tilat ovat kiinteä osa asumisen kokonaisuutta ja laadukas ilmastointi takaa miellyttävän käyttökokemuksen ja oleskelun yleisissä tiloissa.