Koneellinen poistoilmanvaihto perustuu huoneistojen poistoilmapisteisiin, joita sijoitetaan keittiöön ja märkätiloihin. Lisäksi isommissa asunnoissa poistoilmapisteitä voi olla muissakin tiloissa. Ilma kuljetetaan imun avulla huoneistosta kanavaputkia pitkin katolle. Kanavisto on käytännössä aina toteutettu yhteisrakenteellisella tekniikalla. Asuinkerrostalossa päällekkäin sijaitsevien keittiöiden poistokanavat yhdistetään yhdeksi nousulinjaksi, joka vie poistoilman katolle. Vastaavasti toteutetaan kylpyhuoneiden poistokanavien yhdistäminen yhdeksi nousuputkeksi viemään kostea ja huonolaatuinen ilma rakennuksen katolle. Nousukanavat kytketään kattorakenteiden huoltotiloissa yhteisiin kokoojajärjestelmiin, jotka yhdistävät kanavat poistoilmalaitteeseen. Huoneistoissa poistoilman imeminen katolle aiheuttaa alipaineen ja sen ansiosta huoneistoihin kulkeutuu korvausilmaventtiilien kautta raikasta korvausilmaa. Korvausilmaa tulee huoneistoihin myös porraskäytävästä ja ulkotiloista erilaisia rakoja pitkin, joten täysin hajuttomaksi käsiteltyä kaikki huoneistoon tuleva korvausilma ei ole.
Koneellisen poistoilmanvaihdon suorittavat laitteessa olevat puhaltimet, jotka ovat paineohjattuja mahdollistaen yksittäisen kanavan, yleensä keittiön, ilmavirran tehostamisen tarvittaessa. Harvemmissa tapauksissa vastaava asennus voidaan tehdä myös kylpyhuoneisiin, mutta normaalissa kylpyhuoneessa riittää järjestelmän normaali ilmanvaihtoteho pitämään kylpyhuoneen ilman raikkaana. Tehostettu poistoilma voi aktivoitua automaattisesti esimerkiksi ilman kosteustason huomattavan nousun aikana.
Poistoilman lämmön talteenotto
Koneellinen poistoilmanvaihto ilman lämmön talteenottoa voidaan tehdä vain silloin, kun rakennuksen eristys on todistettavasti niin hyvä, ettei lämmön talteenotolla saavuteta suuria hyötyjä. Tämä on rakennuslupahakemuksessa todistettava laskelmilla viranomaisille. Pääsääntöisesti järjestelmä toteutetaan energiatehokkuuden vuoksi lämmön talteenotolla, joka voidaan toteuttaa kahdella eri tavalla joko lämpöpumpulla tai tuloilmaikkunalla.
Poistoilmanvaihto ei ole suorassa yhteydessä tuloilmaan, jonne kerätty lämpö voitaisiin siirtää. Sen sijaan voidaan käyttää lämpöpumppua, joka kerää lämmön talteen poistoilmasta ja siirtää sen käyttöveden lämmitykseen tai lämpöpatteriverkostoon. Tämä on hyvin toimiva yhdistelmä, koska poistoilman lämpöä voidaan kerätä jatkuvasti ja hyödyntää välittömästi. Rakennuksen lämmitystä ei kesällä juuri tarvita, mutta lämpimälle vedelle on tarve ympäri vuoden. Lämpöpumpun kannattavuus on arvioitavissa energiatarkastelun avulla. Tulos yleensä esitetään pylväsdiagrammina, jotta päättäjät saavat selvän kuvan järjestelmän hyötysuhteesta.
Tuloilmaikkunan käytössä korvataan tavallinen ikkuna lämmön talteenotolla ja korvausilmaventtiilin sisältävällä ikkunalla. Kustannus ei ole juuri tavallista ikkunaa suurempi ja järjestelmän kannattavuus rahallisesti on erittäin hyvä. Silloin kun ilmastointijärjestelmä toteutetaan huoneistokohtaisella ilmastoinnilla, on tuloilmaikkunan käyttö käytännössä ainoa järkevä vaihtoehto lämmön talteenotolle. Huoneistokohtaisessa järjestelmässä poistoilma kulkee huoneistokohtaisessa kanavassa ylös katolle asti, jossa se päätyy huippuimuriin. Huippuimuria ohjataan huoneistosta, jossa voidaan säätää poistoilmavirtausta tehostaen sitä tarvittaessa tai säätämällä se minimiin asukkaiden ollessa poissa asunnosta. Huoneistokohtainen järjestelmä sopii vain pieniin kerrostaloihin, joissa on yleensä enintään neljä kerrosta. Asuntojen määrän ja rakennuksen korkeuden kasvaessa ratkaisu ei ole enää järkevä ja eikä kustannustehokas.
Poistoilmapuhallin on eristettävä asumismukavuuden takaamiseksi
Poistoilmapuhallin on yhteiskäyttöisessä järjestelmässä pääasiassa toteutettu kiilahihnakäyttöisenä puhaltimena. Hihnan avulla pyöritetään puhallinta ja hihnan toiminta on siten kriittinen. Hihna on kuluva osa ja sen kuntoa tulee seurata säännöllisesti ja vaihtaa uuteen ajoissa. Puhallin sijoitetaan kattorakenteiden huoltotiloihin ilmastointilaitteiston imukammion päälle. Imukammio on lämpö- ja äänieristettävä niin hyvin, ettei huoneistoihin kulje ääntä laitteistosta. Ilmastoinnin tavoite on parantaa asumismukavuutta ja mahdollistaa asukkaiden keskittyminen elämään ja viihtymiseen huoneistoissaan. Etätöitä tekevät tai viihteestä nauttivat ja igame.com-rahapelejä pelaavat eivät saa häiriintyä ilmastointilaitteiden huminasta ja metelistä. Äänieristyksessä on otettava huomion puhaltimien tehokkuus, sillä mitä tehokkaampi puhallin on, sitä enemmän se pitää meteliä, joka tulee äänieristää. Liian heikkoa puhallinta ei pidä valita, vaan puhaltimen tehokkuuden suhteen tulee varmistua, että se kykenee poistamaan tehostetun ilmavirran avulla sisäilmaa kaikista asunnoista. Meluhaittojen minimoimiseksi puhallinta ei tulisi käyttää yli 1400 kierrosminuutin nopeudella. Puhaltimessa tulee tällä maksiminopeudella pystyä tuottamaan riittävä paine kanavistoon. Puhallin tulee sijoittaa niin, että säännölliset huoltotyöt ovat helppoja toteuttaa.
Ilman poistopuhaltimessa poistoilma kulkee hajottajan avulla ylös ja viilenee matkalla niin, ettei lämmin ilma pysty sulattamaan kattolumia talvella ja aiheuta siten vaaratilanteita putoavan lumen muodossa tai kosteusvaurioita jatkuvasti sulavien lumimassojen vuoksi. Huoneistokohtaisessa ilmanvaihdossa huippuimuri huolehtii poistopuhalluksesta. Poistoilma kulkee pystyhormeissa ja nämä pystyhormit on paloeristettävä. Huoneistoihin hormit liittyvät palorajoittimen sisältävän venttiilin välityksellä. Lisäksi poistoilmaventtiileihin liitetään äänenvaimennus asumismukavuuden lisäämiseksi. Säätöpeltien avulla voidaan järjestelmän peruspainetta säätää laitetiloissa, jonne säätöpellit sijoitetaan. Rakennuksen ulkoseinälle sijoitetaan korvausilmaventtiilit ja katolle poistoilman hajottaja.
Ilman sisäänotossa käytetään raitisilmaindikaattoreita, jotka voivat varoittaa käyttäjiä heikosta sisäänottoilman laadusta. Tällöin ilmastointi voidaan katkaista manuaalisesti tai sen tehoa heikentää tilapäisesti. Ilmastointilaitteiden laadun tärkein mittari on asukkaiden kokemus ilmanlaadusta. Huoltoyhtiöiden on reagoitava aina, kun asukas kokee ilmanvaihdossa olevan ongelmia. Vain säännöllisesti tarkastettu ja huollettu laitteisto tarjoaa sen lisämukavuuden, josta asukkaat maksavat koneellista ilmanvaihtoa käyttäessään.