Nimensä mukaisesti keskitetyssä ilmanvaihdossa kaikkien asuntojen tulo- ja poistoilmanvaihto hoidetaan yhdellä portaikkokohtaisella ilmanvaihtolaitteella. Laite sijoitetaan ylimpään kerrokseen kattohuoltotiloihin, josta poistoilma puhalletaan ulos rakennuksesta. Ilman sisäänotto voi tapahtua putkiston avulla hieman alempaa sopivasta kohtaa rakennusta, jossa ilmastoinnin imuputki ei häiritse asukkaita tai rakennuksen ulkoasua. Talvella tuloilma lämmitetään ja lämmitys tapahtuu yleensä kaukolämpökytkennän avulla tai järjestelmän oman lämmöntalteenottojärjestelmän avulla.
Keskitetyn ilmanvaihtolaitteen osat ovat seuraavat:
- Tulo- ja poistoilman tehoa säätävät moottorit ja puhaltimet
- Suodattimet sekä tulo- että poistoilmalle
- Ulko- ja poistoilman ohjauspellit
- Tuloilman lämmityspatteri ja sen säätimet
- Lämmön talteenoton hoitava laite
- Kondenssiveden keruuallas ja vedenpoistojärjestelmä
Puhaltimet on valittava siten, että saavutetaan riittävä puhallusvoima saavuttamaan kaukaisinkin huoneistokohde, johon puhalletaan tuloilmaa. Huoneistoissa puhallusvoimaa pitää pystyä säätämään tarvittaessa suuremmalle, joten puhaltimien ylläpidettävä riittävää painetta, jota voidaan säätää haluttuun voimakkuuteen huoneistokohtaisesti. Puhaltimet eivät saa kuitenkaan aiheuttaa meluhaittaa korkeallakaan painesäädöllä.
Lämmön talteenottojärjestelmä ja laitteen valvonta
Keskitetyn poistoilman käsittelyssä otetaan talteen lämpöä levylämpösiirtimen tai nestekiertoisen patterin avulla. Edellinen on yleisempi vaihtoehto ja levylämmön hyötysuhde on 50 %. Tämä tarkoittaa, että puolet kerätystä lämmöstä saadaan lämpösiirtimen avulla hyödynnettyä rakennuksen lämmittämisessä. Nestekiertoisessa lämpöpatterijärjestelmässä kerätty lämpö siirretään patterien sisältämän glykolin avulla rakennuksen lämmittämiseen. Kerättyä lämpöä voidaan myös käyttää tuloilman lämmittämiseen.
Ilmanvaihtojärjestelmän virtauksia säädetään kuormituksen mukaisesti. Huoneistojen säädöt muuttavat laitteen kuormitusta ja keskusilmastointilaitteella automatiikka huomioi kasvaneen kuormituksen säätämällä puhaltimien tehokkuutta tarpeen mukaan. Laitteen valvonta tapahtuu kaukovalvontana. Laite kerää tietoa toiminnastaan ja lähettää säännöllisesti tiedot etävalvontapisteeseen tietoliikenneyhteyksien kautta. Valvonnassa seurataan laitteen säätöjen hyötysuhdetta ja tasaista toimintaa. Jos laite alkaa yllättäen kuluttamaan tavallista enemmän sähköä, voidaan analysoida mahdollista vikaa ja lähettää huoltomies paikalle. Erilaiset poikkeamat lähetyissä tiedoissa kertovat huoltoyhtiölle laitteen mahdollisesta toimintahäiriöstä tai säätöjen sopimattomuudesta vallitseviin olosuhteisiin nähden. Onnettomuustilanteissa ilmavaihto on aina mahdollista sammuttaa etäyhteydellä tai porraskäytävän hätäkytkimellä.
Ilmanvaihtokanavisto ja varusteet
Ilmanvaihtolaitteelta lähtevä tuloilmakanava varustetaan äänenvaimentimella ja johdetaan runkokanavia pitkin asuinrakennuksen eri osiin. Hyvän äänenvaimennuksen asentaminen on tärkeä osa asuinmukavuutta, sillä muutoin koneen äänet voivat kantautua rakenteita pitkin huoneistoihin. Kaikki kanavat ovat myös lämpö- ja kosteuseristettyjä. Runkokanavat kytkeytyvät eri kerroksissa sijaitseviin jakolaatikoihin, joissa on tulo- ja poistoilmakanava jokaista huoneistoa varten. Huoneistojen kanavat tulee aina varustaa paloeristeillä ja liitokset suojata palonestoaineilla. Rakenteellisesti kanavat tulee kiinnitettävä niin, että rajumpikin mekaaninen huoltopuhdistus on mahdollista ilman pelkoa kiinnikkeiden irtoamisesta. Pudistusta varten kanavissa on 10 metrin säännöllisin välimatkoin puhdistusluukut.
Ilmanvaihdon toiminnan takaamiseksi tuloilmakanavassa on hieman pienempi ilmavirta kuin poistoilmakanavissa. Huoneiston tulee olla normaalisti hieman alipaineinen ja asukkaan säätäessä tehostetun ilmanvaihdon päälle, on huoneisto selvästi alipaineinen mahdollistaen nopean huoneilman vaihdon.
Asuinhuoneistojen poistoilma eli niin sanottu jäteilma tuodaan ilmanvaihtojärjestelmissä aina katolle. Ulospuhallus tapahtuu voimistetusti poistopiippua pitkin, jotta jäteilma saadaan pois rakennuksen pinnalta. Poistopiipun osalta tulee pohjoisissa olosuhteissa huolehtia, ettei lumi pääse kinostumaan sen aukkoon. Tuloilma otetaan puolestaan mahdollisimman puhtaasta sijainnista syrjässä poistoilmapiipusta, viemäreiden tuuletusaukoista ja pinnoista huolehtien niin, ettei mikään voi tukkia tuloilman ottopaikkaa.
Huoneistojen ilmastointiaukot
Huoneistoissa ilmastoinnin tulo- ja poistopisteet sijoitetaan märkätiloihin ja keittiöön. Suuremmissa huoneistoissa ilmastointiaukkoja voidaan sijoittaa myös muihin tiloihin. Normaaliteholla ilmastoinnin säädöt säädetään niin, että kylpyhuoneiden ilmanvaihto on riittävä päivittäisessä normaalissa käytössä. Tehostamista voidaan tarvita, jos märkätiloja käytetään toistuvasti päivän aikana, kuten usein esimerkiksi lapsiperheissä joudutaan tekemään. Keittiöön asennetaan tehokkaamman hajujen ja käryjen poistoon pystyvä liesikupu.
Ilmavaihtokoneelta saapuva ilma on lämmitetty, mutta siitä huolimatta on riskinä vedon tunne huoneistossa. Ihminen tuntee vedon herkästi ja siksi tuloilmalaite on syytä sijoittaa niin, ettei se puhalla ilmaa asukkaiden pään tai nilkkojen korkeudelle. Makuuhuoneisiin asennettavat tuloilmaventtiilit on valittava huolella äänenvaimennuksen tärkeys mielessä pitäen. Pienikin ylimääräinen ilmastoinnin humina voi häiritä asukkaiden unta. Huoneistojen asukkaiden asumismukavuus ei saa heikentyä ilmastoinnin vuoksi, vaan päinvastoin ilmastoinnilla halutaan parantaa asumisviihtyvyyttä.